Mielen hyvinvointi on kaiken hyvinvoinnin perusta

Kun nuorena lukiolaisena pohdiskelin tulevien opintojeni suuntaa, tasavahvana ehdokkaana ravitsemustieteen rinnalla oli psykologia. Tuossa tienhaarassa ravitsemustiede veti pitemmän korren, mutta kiinnostukseni psykologiaan ei ole vuosien varrella yhtään hiipunut.

Päinvastoin.

20 työvuotta ravitsemus- ja terveysviestinnän parissa ovat entisestään vahvistaneet kiinnostustani psykologiaan ja mielen hyvinvointiin liittyviin teemoihin. Uskon nimittäin vahvasti, että mielen hyvinvointi on kaiken hyvinvoinnin pohja ja perusta.

Hyvinvoiva mieli jaksaa kiinnostua terveellisestä ravitsemuksesta ja puolen kilon päivittäisestä kasvistavoitteesta.

Hyvinvoiva mieli jaksaa motivoitua juoksulenkille ja jumppasalille yhä uudestaan ja uudestaan.

Hyvinvoiva mieli käy iltaisin levollisena nukkumaan.

Jos mieli on masentunut tai äärimmilleen uuvuksissa, hyvinvoinnin voimavarat ovat haavoittuvaisia. Kun kaikki liikenevät voimavarat tarvitaan hetkestä toiseen selviytymiseen, lautasmallin ja liikuntapiirakan tavoitteista tulee äkkiä toissijaisia.

Positiivinen mielenterveys on voimavara, jota voi vahvistaa. Sen elementtejä ovat mm. toiveikkuus, mahdollisuus vaikuttaa omaan elämään, tyydyttävät sosiaaliset suhteet sekä myönteinen käsitys itsestä ja omista kehittymismahdollisuuksista. Hyvää mielenterveyttä on lisäksi tietoisuus siitä, miten itse voi ja mitä itse voi tehdä sen eteen, että voisi paremmin.

Positiivista mielenterveyttä tutkittiin Suomessa ensimmäisen kerran kansallisella aikuisväestötasolla osana THL:n laajaa FinTerveys 2017 –tutkimusta. Tulokset kertovat, että valtaosalla eli 83 prosentilla aikuisista suomalaisista on korkea tai kohtalainen positiivinen mielenterveys.

Sama tutkimus osoittaa, että myös mielen hyvinvoinnin haasteet ovat Suomessa viime vuosien mittaan yleistyneet.

Työikäisistä naisista jopa 27 prosenttia ja miehistä 17 prosenttia tuntee psyykkistä kuormittuneisuutta, joka ilmenee esimerkiksi vaikeutena keskittyä työhön tai huolien aiheuttamina uniongelmina.

Lääkärin toteama tai hoitama masennus on seitsemällä prosentilla ja merkittävää masennusoireilua reilulla kymmenellä prosentilla aikuisista.

MIELI Suomen Mielenterveys ry:n teettämän tuoreen kyselyn mukaan lähes viidennes suomalaisista on joskus vakavasti harkinnut itsemurhaa, nuorista aikuisista peräti joka kolmas.

Luvut ovat siinä määrin pysäyttäviä, että niiden äärellä meidän kaikkien on mietittävä, miten osaamme kohdata ja auttaa mielen hyvinvoinnin haasteista kärsiviä lähimmäisiä.

Mielenterveys on hyvinvointitaito, jota voi ja kannattaa vahvistaa. Se onnistuu esimerkiksi Mielenterveyden ensiapu –kurssilla, jonka MIELI ry kehitti vuonna 2006 vahvistamaan suomalaisten mielenterveystaitoja. Vuosien mittaan kurssin ovat suorittaneet tuhannet suomalaiset ja tavoite on, että mahdollisimman moni vielä kävisi sen.

Suoritin itse Mielenterveyden ensiapu 1 –kurssin pari vuotta sitten eräänä syksyisenä viikonloppuna. Kurssikokemus oli kaikin puolin antoisa.

Kaksipäiväisen kurssin aikana teimme runsaasti ryhmätöitä ja keskustelimme porukalla muun muassa tunnetaidoista, vuorovaikutuksesta ja elämään liittyvistä kriiseistä.

Minun tapaani moni oli lähtenyt kurssille mukaan ammatillisen kiinnostuksen vuoksi. Silti jokainen laittoi kurssin mittaan myös persoonsa peliin.

Moni halusi kertoa omaa elämää kohdanneista haasteista. Tarinat koskettivat, mutta antoivat samalla toivoa. Ihminen voi selviytyä vaikeistakin asioista, kuten kipeistä ihmissuhteista, vakavasta sairaudesta tai läheisen äkillisestä kuolemasta.

Toiset kurssilaiset, innostava ohjaaja ja asioiden jakaminen yhdessä tekivät kurssikokemuksesta arvokkaan. Tiiviin viikonlopun jälkeen olin väsynyt, mutta hyvällä tavalla voimissani.

Tänäkin syksynä Mielenterveyden ensiapu –kursseja järjestetään taas eri puolilla Suomea.

Kannustan rohkeasti osallistumaan.

Koska mielenterveys on hyvinvointitaito, jota voi ja kannattaa vahvistaa.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *