Lukurauhaa ja uusia tietokirjoja

Korvapuustilla on sellainen, kalakeitolla on sellainen, jopa maksalaatikolla ja lenkkimakkaralla on sellainen. Nimittäin ihan oma nimikkopäivä.

Miksei siis myös lukemisella? Onneksi on.

Suomen Kirjasäätiö kutsuu vuosittain suomalaisia rauhoittumaan kirjan pariin helmikuun toisena sunnuntaina, sillä silloin vietetään Lukurauhan päivää.
Ehkä sinäkin vietit?

Minun elämässäni lukeminen kulkee mukana ihan joka päivä, mutta Lukurauhan päivänä saatoin uppoutua lempiharrastukseeni oikein ajan kanssa. Lukulistallani oli muun muassa alkuvuoden uusia tietokirjoja, joista ajattelin esitellä sinullekin parhaat palat.

Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen: Uuden ajan muistikirja (Otava)

Ihmisen muisti ei tule koskaan täyteen. Opimme uusia asioita elämämme jokaisena päivänä. Miten kiehtovaa!

Aivotutkija, professori Minna Huotilaisen ja toimittaja Leeni Peltosen Uuden ajan muistikirja on mielenkiintoinen ja monipuolinen syväsukellus muistin toimintaan, mutta myös siihen, miksi toisinaan on ihan inhimillistä unohtaa. Muistillamme on monia kykyjä, mutta se on myös vajavainen ja epäluotettava.

Moni tuskailee muistin kanssa, kun yrittää painaa mieleensä uusia, opittavia asioita. Uuden ajan muistikirja onkin oivallista luettavaa esimerkiksi kevään ylioppilaskirjoituksiin valmistautuville, sillä se esittelee tutkitusti tehokkaita opiskelutekniikoita.

Terveitä elintapojakaan ei ole unohdettu. Toimiva muisti tarvitsee riittävästi unta, säännöllistä liikuntaa ja terveellistä ravintoa. Toistaiseksi ei ole löydetty mitään yksittäistä ruokaa tai ravintoainetta, joka yksinään vaikuttaisi ratkaisevasti muistiin. Kohtuus ja kokonaisuus toimivat tässäkin.

”Käsitys itsestämme, maailmasta ja koko elämästä perustuu muistin kerrostumiin. Ilman muistia minä en olisi minä. Muisti on ihmisen sielu. Ehkä siksi sen kadottaminen – tai edes häivähdys siitä – tuntuu niin pelottavalta.”
Minna Huotilainen ja Leeni Peltonen

Anette Palssa: Rauhoita stressivatsa (Tammi)

Kenelläpä meistä ei olisi stressiä, ainakin toisinaan. Aika monilla stressiin liittyy myös toiminnallisia vatsa- ja suolistovaivoja, joita fyysinen tai henkinen stressi pahentaa.

Psykofyysiseen psykoterapiaan perehtyneen ravitsemusterapeutti Anette Palssan kirja on kiinnostava tietopaketti stressistä, stressin aiheuttamista vatsavaivoista ja niiden hoitokeinoista.

Ruoka, liikunta ja palautuminen ovat Palssan mukaan pyhä kolminaisuus suolen rauhoittamisessa, mutta lisäksi tarvitaan taitoa tunnistaa mielen tarpeita, sillä vatsa ja mieli viestivät jatkuvasti toisilleen.

Kirjan lukuisat harjoitukset ohjaavat mm. tunteiden kohtaamiseen, rentoutumiseen, läsnäolon vahvistamiseen ja hallittuun huolehtimiseen jatkuvan murehtimisen sijaan. Krooninen stressaaja voi saada Palssan kirjasta innostuksen myös joogaharrastuksen tai luontoliikunnan aloittamiseen.

”Stressivatsan syntymekanismit ja oireet ovat hyvin moninaisia. Näin ollen stressivatsan hoito ei ole yksinkertaista eivätkä samat hoitokeinot päde kaikkiin. Osa saa apua ruokavalion muutoksesta, osa tarvitsee keinoja rauhoittua ja päästää irti haitallisista ajattelumalleista. Stressivatsaa ei hoideta yksittäisellä tempulla. Suurin osa stressivatsasta kärsivistä tarvitsee luultavasti usempaa keinoa, jotta elämänlaatu pysyy hyvänä.”
– Anette Palssa

Rinna Saramäki: 250 ilmastotekoa, joilla pelastat maailman (Otava)

Ilmastonmuutos huolettaa, mutta mitä yksi ihminen voi asialle tehdä?
Vaikka mitä, osoittaa Rinna Saramäki ajankohtaisessa kirjassaan.

Kotitalouksien kulutus aiheuttaa globaalisti 60-70 prosenttia kaikista ilmastopäästöistä, kun suorien päästöjen lisäksi huomioidaan myös välilliset valmistukseen liittyvät päästöt. Omilla kulutustottumuksilla on siis merkitystä.

Saramäki listaa 250 jokaisen ulottuvilla olevaa ilmastotekoa, joissa käydään läpi mm. asuminen, vaatteet, liikenne, matkailu, ruoka ja jätehuolto. Kaikkien ei ole pakko tehdä kaikkea, mutta jokaisen on hyvä tehdä jotakin. Siihen kirjan ilmastoteot tarjoavat runsaasti vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia.

Esimerkiksi näin:

– Syö kotimaista villikalaa.
– Skippaa riisi.
– Tutustu kausiruoka-ajatteluun ja inspiroidu resepteistä.
– Vuokraa, liisaa tai lainaa vaate.
– Vietä lähiloma.

”Kaikki tämä vaivannäkö ikkunoiden tiivistämisestä papureseptien testailuun ei ole kuitenkaan tarkoitus itsessään tai harrastus ajan tappamiseksi. Teemme tätä tulevaisuuden vuoksi. Oman, lastemme, naapurin lasten, lähimetsän, viidakon, Suomen, ihmiskunnan, jääkarhujen, ympäristön tulevaisuuden takia.”
Rinna Saramäki


Tekstissä esitellyt kirjat on saatu arvostelukappaleina niiden kustantajilta.

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *