Kohti täyttä kymppiä

Maaliskuussa tulee täyteen jo yhdeksäs vuoteni yrittäjänä.

Se on hieno saavutus, sillä yrittäjyys ei varsinaisesti koskaan siintänyt kristallinkirkkaana tavoitteena mielessäni. Yhdeksän vuoden kokemuksella kuitenkin jo tiedän, että minulle tämä on ollut juuri oikeanlainen uravalinta.

Tässä sitä siis ollaan, matkalla kohti täyttä kymppiä – minä ja yritykseni Viestintä Nutrimedia.

Ehkä haluat kuulla, mistä kaikki sai alkunsa?

 

Sain elintarviketieteiden maisterin paperit Helsingin yliopistosta keväällä 1999 ja sen jälkeen olen työskennellyt viestinnän parissa kaikki tähänastiset työvuoteni.

Ennen yrittäjyyttä olin kymmenen vuotta töissä ruoka-alan järjestössä, jossa toimitimme pienellä toimittajatiimillä kiiteltyjä verkkouutisia elintarvikealalta. Tykkäsin työstäni, joka tarjosi monella tapaa mielenkiintoisen näköalapaikan suomalaisen ruoka-alan kiinnostavimpiin kuulumisiin.

Sitten kävi niin kuin työelämässä usein tuppaa käymään: meilläkin alkoivat yyteet. Järjestön toimintaa supistettiin voimakkaasti, joten tosi moni joutui lähtemään. Suljin tutun työpaikan oven viimeisen kerran joulukuussa 2009.

Uudessa tilanteessa oli mietittävä uusia mahdollisuuksia.

En ollut koskaan varsinaisesti haaveillut yrittäjyydestä, mutta yhtäkkiä se alkoi tuntua varteenotettavalta vaihtoehdolta. Halusin tehdä työtä, jossa voisin viestiä ruokaan, ravitsemukseen, terveyteen ja hyvinvointiin liittyvistä aiheista mahdollisimman monipuolisesti ja laaja-alaisesti. Yrittäjyys tuntui tarjoavan tähän hyviä mahdollisuuksia.

Pienet palaset alkoivat loksahdella kohdilleen.

Ensin minua pyydettiin vuodeksi hoitamaan osa-aikaista julkaisuprojektia, joka toisi kuukausittain hieman palkkatuloja. Sitten löysin verkostoistani potentiaalisen asiakkaan. Kävin juttelemassa Uusyrityskeskuksessa ja vakuutuin itsekin laskelmistani: yrittäjänä pärjääminen on mahdollista.

Kun Viestintä Nutrimedia maaliskuussa 2010 aloitti, minulla oli takataskussa kolme vakituista asiakasta sekä osa-aikainen projekti, jonka kuukausittainen palkkatulo oli ensimmäisen vuoden starttirahani.

Seuraavan kerran huomasin olevani taas tienhaarassa, kun ensimmäinen vuoteni yrittäjänä päättyi. Osa-aikainen projekti oli suunnitellussa aikataulussaan loppumassa, mutta samaan aikaan minua alettiin kysellä vanhempainvapaan sijaiseksi helsinkiläiseen viestintätoimistoon.

Tarjous oli kieltämättä houkutteleva, mutta raaskisinko niin pian luopua Viestintä Nutrimediasta? Niiden maaliskuussa takataskussa olleen kolmen asiakkaan lisäksi olin vuoden mittaan ehtinyt saada jo koko joukon muitakin asiakkaita. Miten Nutrimedian kävisi, jos nyt laittaisin sen pöytälaatikkoon vuodeksi tai pariksi?

Siinä tienhaarassa tein varman ja vakaasti harkitun valinnan, joka on kantanut minut ja Viestintä Nutrimedian näihin päiviin asti.

Minä valitsin Nutrimedian.

Vielä yhdeksän vuoden jälkeenkin valinta tuntuu omalta ja oikealta.

Yrittäjyys on tuonut toimittajan ja viestijän työhöni juuri sellaista monipuolisuutta ja laaja-alaisuutta, jota sen toivoinkin tuovan tullessaan. Tykkään ottaa asioista selvää ja perehdyn mielelläni uusiin aiheisiin. Rakastan faktoja ja niiden tarkistamista, mutta yhtä lailla innostun henkilöhaastatteluista ja ihmisten kiehtovista tarinoista.

Olisi väärin väittää, etteikö yhdeksään vuoteen olisi mahtunut myös epäuskon ja turhautumisen hetkiä. Kyllä sellaisiakin on, mutta eikö niitä tule melkein kaikille, myös palkkatyössään puurtaville?

Paljon enemmän olen saanut työstäni iloa, uusia oivalluksia ja onnistumisen kokemuksia. Yrittäjän identiteetti on tuonut tekemisiini myös valtavasti ammatillista itseluottamusta: minulla on bisnes, jonka pärjäämisestä olen ihan itse vastuussa. Tuskin mikään onkaan yrittäjän työssä palkitsevampaa kuin se, että asiakas haluaa tehdä yhteistyötä juuri sinun yrityksesi kanssa.

Niin että tässä sitä nyt ollaan, kohti täyttä kymppiä matkaamassa.

Nyt yhdeksän vuoden etapilla tuntuu tärkeältä sanoa: kiitos, että olet ollut matkassani mukana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *