Kirkkautta kaamokseen

Kirkasvalolamppu on kuulunut kaamosajan kalustooni jo lähemmäs parikymmentä vuotta. Välillä on ollut vuosia, etten ole juurikaan ehtinyt paistatella kirkasvaloni kajossa, mutta viime vuosina yhteiselostamme on taas tullut tiiviimpää.

Tänä vuonna kaivoin lampun esiin komeron kätköstä heti syyskuun vaihtuessa lokakuuksi.

Kyllä kannatti.

Kuulun nimittäin siihen varsin runsaslukuiseen joukkoon suomalaisia, jotka väsähtävät kaamosajan koittaessa. Meitä kaamosväsymyksestä kärsiviä on jopa kolmannes aikuisista.

Kaamosoireilu ajoittuu pimeään syys- ja talvikauteen, jolloin valoisa aika vuorokaudesta on lyhyt. Oireilu alkaa useimmilla jo lokakuussa ja helpottaa valon lisääntyessä helmi-maaliskuussa. Tyypillisiä oireita ovat väsymys, makeannälkä ja unentarpeen lisääntyminen.

Huomattu on.

Liekö juuri kaamoksessa selitys sille, että talvikaudella työpöytäni laatikossa on lähes aina pieni jemma suklaata – ihan vaan lääkkeeksi ja ensiavuksi suurimpaan hätään. Melko usein hätä onkin vähintään niin suuri, että pala tai pari suklaata tarvitaan.

Onneksi keljua kaamosoireilua voi myös kampittaa.

Tehokkainta on säännöllinen oleskelu kirkasvalolampun loisteessa.
Jotta tuloksia saa, kirkasvalon äärellä pitäisi oleskella vähintään viitenä aamuna viikossa ainakin puoli tuntia kerrallaan. Parhaiten hoito tepsii heti aamusta heräämisen jälkeen kello 6-9.

Kun haastattelin kaamosoireilusta THL:n tutkimusprofessori Timo Partosta, hän kertoi, että kirkasvalohoito lievittää ensimmäisenä juuri makeannälkää. Se alkaa vähentyä jo noin viikon valohoidon jälkeen.

Jos hoidon lopettaa kesken, oireet palaavat parissa viikossa. Ken uskaltaa, voi kokeilla. Hyvin tavallista nimittäin on, että kaamoksesta oireilevalla paino nousee talven aikana noin 2-3 kiloa.

Ja se väsymys!

Se on jotakin aivan muuta kuin pari ylimääräistä haukotusta iltapäivän tunteina. Se tekee arjesta niin tahmeaa, että houkutteleva ajatus olisi vetäytyä talviunille karhujen tapaan.

Mutta kirkasvalo, se todellakin tehoaa.

Yhden naisen ihmiskokeessani olen huomannut, että valon kanssa kannattaa alkaa seurustella riittävän varhain. Silloin kurja kaamosväsymys ei edes ennätä kiristää otettaan.

Kun ruska vielä lokakuun koittaessa komeili kauneimmillaan, minä istuin jo aamuisin kirkasvalon kajossa. Yhteinen aamurutiinimme jatkuu varmasti taas maaliskuulle saakka.

Kirkasvalon lisäksi omaan kaamosväsymykseeni tepsii takuuvarmasti myös seuraava viiden K:n lista:

Kuntoilu
Lievittää ihan tutkitustikin kaamosoireita ja lisää kirkasvalohoidon tehokkuutta. Kaamoskaudella lajit saavat mielellään olla leppoisan lempeitä. Torstaiaamujen faskiavenyttely on yksi parhaita hetkiä koko viikossa.

Kynttilät
Niitä pimeän vuodenajan parhaita puolia. Miten mukavaa on vetää illalla töiden jälkeen villasukat jalkaan ja istua kynttilän valoon nautiskelemaan.

Kirjat
Luottoseuralainen ihan milloin tahansa, mutta parhaimmillaan juuri ennen nukkumaanmenoa nautittuna. Voi mainiosti yhdistää myös kynttilöiden ja villasukkien kanssa.

Konsertit
Tuovat hyvää mieltä ympärivuotisesti, mutta ilahduttavat erityisen paljon kaamosaikaan. Lipaston laatikosta löytyy aina liput vähintään yhteen odottamisen arvoiseen konserttiin.

Kaverit
Hyvä seura piristää takuuvarmasti. Yksinyrittäjä ilahtuu etenkin saadessaan kollegoista ja kavereista ruokaseuraa. Voi hyvin yhdistää myös kohdan Kynttilät tai Konsertit kanssa.

P.S. Kaamosväsymys on eri asia kuin kaamosmasennus, josta kärsii noin yksi sadasta aikuisesta. Se voi vaatia kirkasvalohoidon ja liikunnan ohella myös muita masennuksen hoitokeinoja, kuten depressiolääkkeitä ja lyhytkestoista psykoterapiaa. Jos arvelet kärsiväsi kaamosmasennuksesta, käy lääkärin juttusilla.