Ihan tavallinen ihottuma olikin ihosyöpä

Se näytti tavalliselta ihottumalta, mutta olikin sitten jotain ihan muuta. Sinä syksynä päädyin osaksi suomalaista ihosyöpätilastoa.

Selässäni oli jo jonkin aikaa ollut kolikon kokoinen, ärtyneeltä ihottumalta näyttävä läntti. Se ei ollut kipeä eikä erityisen huolestuttavan näköinenkään, mutta olin tarkkailut sitä silloin tällöin peilin kautta.

”Mene nyt näyttämään sitä lääkärille.” Edellisenä yönä näkemäni uni palasi yhtäkkiä mieleeni marraskuisena iltana vuonna 2014. Unen viesti jäi siinä määrin vaivaamaan, että päätin varata ajan ihotautilääkärille.

Ihospesialisti oli heti asiasta varma: ihomuutos täytyisi poistaa. Hän epäili, että selässäni saattaisi olla basaliooma eli tyvisolusyöpä. Olin huojentunut, että aika poistoon järjestyi jo seuraavalle viikolle.

Ihomuutos poistettiin paikallispuudutuksessa pienessä leikkauksessa ja lähetettiin patologin tutkimuksiin. Koko operaatio oli ohi puolessa tunnissa. Kahden viikon kuluttua diagnoosi varmistui: se todella oli tyvisolusyöpä.

Syöpädiagnoosi oli järkytys.

Lääkäri kertoi, että basaliooma on useimmiten pinnallinen ja paikallinen syöpä, joka saadaan yleensä leikkauksella kokonaan poistettua. Hän vakuutti, että minun selästäni kaikki syöpäsolut olivat nyt poissa.

Diagnoosi tuntui silti pahalta.

Se laittoi mielessä liikkeelle ison prosessin. Tällä kertaa selvisin aika pienellä säikähdyksellä, mutta joskus toiste voisin sairastua paljon vakavammin. Elämän epävarmuus istahti hetkeksi olkapäälle.

Ihosyövät yleistyvät Suomessa hurjaa vauhtia. Niiden osuus kaikista uusista syöpätapauksista on jo yli kolmannes.

Diagnoosin tyvisolusyövästä saa joka vuosi Suomessa noin 8500 ihmistä. Vuonna 2014 minä olin yksi heistä. Kaikki ihon tyvisolusyövät eivät kuitenkaan päädy tilastoihin, joten niiden todellinen määrä saattaa olla  jopa 12 000 –14 000 vuodessa. Okasolusyöpä löydetään vuosittain noin 1700 suomalaiselta. Ihosyövistä pahalaatuisimpaan, melanoomaan sairastuu yli 1400 ihmistä vuodessa.

Tärkein ihosyöville altistava tekijä on toistuva altistuminen auringon ultraviolettisäteilylle. Jos UV-säteilyä saa liikaa, se voi aiheuttaa syöpään johtavia mutaatioita eli muutoksia ihon pintasoluissa, joita ovat melanosyytit ja keratinosyytit. Muutokset melanosyyteissä voivat johtaa melanoomaan, kun taas keratinosyyteissä voivat saada alkunsa tyvisolu- tai okasolusyöpä.

Ihon soluilla on pitkä muisti. Niihin kertyy muutoksia ihon palamisen ja UV-säteilylle altistumisen seurauksena lapsuusvuosista lähtien. Riski pahalaatuisille muutoksille kasvaa, kun sama ihoalue altistuu UV-säteilylle yhä uudelleen ja uudelleen. Ihon palaminen lisää syöpäriskiä.

Ihotautilääkärit suosivat auringolta suojautumisessa kolmen V:n ohjetta. Näitä ovat varjo, vaatteet ja voiteet. Aurinkovoide ei koskaan ole ensisijainen suojautumiskeino, vaan paremman suojan tuovat sopiva vaatetus ja varjoon hakeutuminen.

Ihosyövän kehittyminen on vuosien tai jopa vuosikymmenten prosessi. Siksi ne alkavat yleistyä ikääntymisen myötä. Ihosyöpään saattaa kuitenkin sairastua missä iässä tahansa.

Yleistymisestä huolimatta ihosyöpien hoitoennuste on hyvä, kun ne havaitaan ja hoidetaan ajoissa. Tyvisolusyöpä eli basaliooma leviää vain paikallisesti ja lähettää äärimmäisen harvoin etäpesäkkeitä. Se saadaan esimerkiksi leikkaushoidolla yleensä kokonaan poistettua.

Okasolusyöpä ja melanooma voivat lähettää etäpesäkkeitä muualle elimistöön. Kun syöpä löydetään ja poistetaan varhaisessa vaiheessa, toipumisennuste on hyvä. Viiden vuoden kuluttua melanooman toteamisesta yli 85 prosenttia sairastuneista on edelleen elossa.

Uskaltaako kesästä ja auringosta enää ollenkaan nauttia?

Kyllä uskaltaa.

Minäkin nautin, vaikken aurinkotuolissa ruskettumisen toivossa makoilekaan.
Kerran sairastettu ihosyöpä lisää riskiä, että sen saa joskus myöhemmin uudestaan.

Suojaathan sinäkin kallisarvoisen ihosi. Käy tarkistuttamssa tilanne ihotautilääkärin vastaanotolla, jos terveelle iholle tai luomeen tulee epätavalliselta vaikuttavia muutoksia:

– Luomi alkaa kasvaa ja sen reuna muuttuu epäsäännölliseksi.
– Luomi muuttaa väriään eli ruskeaan luomeen tulee sinistä, mustaa tai punaista.
– Luomi rikkoutuu ja vuotaa verta itsestään.
– Luomi kutisee toistuvasti tai siinä on kipua tai pistelyä.
– Aiemmin terveelle iholle tulee punoittava tai hilseilevä muutos, joka ei lähde pois.
– Aiemmin terveelle iholle tulee huonosti paraneva haavauma, joka voi vuotaa myös verta.