Aivot rakastavat ruokataukoja
Säännöllinen syömisen rytmi on tehokkaan tekemisen ehdoton edellytys. Huomasin tämän itsekin taas viime viikolla, kun vertasin työtehoani juuri ennen ja heti jälkeen lounaan.
Ennen lounasta tekeminen takkuili, sanat olivat solmussa ja kirjoitustyö junnasi piinaavasti paikoillaan. Mutta lounastauon jälkeen meininki muuttui: eipä aikaakaan, kun pääsin tekstini kanssa sujuvasti soljuvaan flow-tilaan.
Miksi näin kävi?
Siksi, että aivot rakastavat ruokataukoja ja säännöllisesti rullaavaa ruokarytmiä.
Aivot käyttävät energianlähteenään verenkierrosta saatavaa glukoosia noin 140 grammaa vuorokaudessa, eivätkä suuret verensokeritason vaihtelut ole niille hyväksi. Juuri tasainen verensokeri on yksi edellytys sille, että aivoilla on optimaalisissa olosuhteissa mahdollisuus päästä flow-tilaan, jossa työt sujuvat kuin itsestään.
Verensokerin vaihtelu vaikuttaa kognitiivisiin taitoihin eli muistiin, tarkkaavaisuuteen, havainnointiin ja keskittymiseen. Kun tuntuu, että muisti pätkii ja tarkkaavaisuus ei pelaa, kannattaa pysähtyä pohtimaan, onko syömisestä kulunut jo liian pitkä aika.
Säännöllinen ruokarytmi on kuitenkin ihan eri asia kuin jatkuva napostelu, joka ei ole suositeltavaa. Ruokahetkien välillä on hyvä pitää 3-5 tuntia taukoa ja ajoittaa seuraava ateria sopivasti nälän ja kylläisyyden mukaan.
Ravitsemus vaikuttaa aivojen toimintaan ja uusiutumiseen koko ihmisen eliniän ajan. Tutkimusten mukaan aivoille on eduksi, että ruokavalio sisältää runsaasti kasviksia, marjoja ja hedelmiä sekä kalaa, täysjyväviljaa ja pehmeää rasvaa. Tämä on hyvin linjassa suomalaisten ravitsemussuositusten kanssa.
Hiilihydraateista kannattaa suosia niin sanottuja hitaita hiilihydraatteja, jotka nostavat verensokeria hitaasti ja pitävät sen tasaisena pitkään. Tällaisia suositeltavia, hyvälaatuisia hiilihydraatteja on etenkin täysjyväviljassa, kasviksissa, hedelmissä ja marjoissa.
Aivot pitävät sydämen tapaan pehmeistä kasvi- ja kalarasvoista. Runsas kovan, tyydyttyneen rasvan syöminen on sen sijaan aivojen terveydelle haitallista, sillä se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä.
Välttämättömien ravintoaineiden lisäksi ruoka sisältää myös monia muita bioaktiivisia yhdisteitä, jotka edistävät aivojen hyvinvointia. Yksittäisten superruokien sijaan kannattaakin satsata monipuoliseen ruokavalion kokonaisuuteen.
Ruokatauko tarjoaa aivoille ravintoa, mutta tauko työstä ja muusta tarkkaavaisuutta vaativasta tekemisestä tekee niille muutenkin hyvää. Aivotutkijat Minna Huotilainen ja Mona Moisala muistuttavat juuri julkaistussa kirjassaan Keskittymiskyvyn elvytysopas, ettei tauoista kannata tinkiä kovassakaan kiireessä.
Liika kiire ja taukojen laiminlyönti ajavat aivot ennen pitkää tilaan, jossa keskittymiskyky ja tarkkavaisuustaidot heikentyvät. Lopulta tauoton touhuaminen tekee ihmisestä supersählääjän, joka poukkoilee tehtävästä toiseen, unohtaa asioita ja väsähtää omassa arjessaan.
Keskittymiskykyyn liittyvät hermoyhteydet vahvistuvat aivoissamme aina, kun jaksamme rauhoittaa mielemme ja kohdistamme huomiomme tietoisesti yhteen asiaan kerrallaan.
Mikäpä tarjoaisikaan siihen mukavamman mahdollisuuden kuin herkullinen ateria, josta voi keskittyä nauttimaan ihan kaikilla aisteilla.